Kiehtovaa luettavaa Reviewed by Momizat on . Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista Engelin yöpäiväkirjoissa Helsinki näyttäytyy kovin erilaisena kuin nyt. Ihmisiä on vähän ja Senaatintorin, silloi Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista Engelin yöpäiväkirjoissa Helsinki näyttäytyy kovin erilaisena kuin nyt. Ihmisiä on vähän ja Senaatintorin, silloi Rating: 0

Kiehtovaa luettavaa

skk_suosittelija_Johanna180

Jukka Viikilä:
Akvarelleja Engelin kaupungista

Engelin yöpäiväkirjoissa Helsinki näyttäytyy kovin erilaisena kuin nyt. Ihmisiä on vähän ja Senaatintorin, silloisen Suurtorin, ympäristö nykyisessä asussaan on vasta rakenteilla. Engelillä riittää töitä, mutta koti-ikävä on kova tässä pimeässä ja kylmässä kaupungissa. Viikilän kirja on kuin pieni taideteos, maalauksellinen kansi kätkee sisäänsä runollisen kaunista kieltä. Surumielisestä tarinasta ja viipyilevästä kerronnasta syntyy huikean hyvä kokonaisuus. Suosittelen!

– Johanna Kampin myymälästä

Arkkitehti haistaa laudankappaletta, haistaa syvään, sillä siitä alkaa hänen kuvitelmansa purkaminen. Syksy 1816. Helsingin uudelleenrakennuskomitea on valinnut saksalaisen Johan Carl Ludvig Engelin arkkitehdikseen, ja hän on muuttanut perheineen kaupunkiin, joka on ”harvaan asuttu ulkosaariston kallioniemi, Itämeren löytämätön helmi, enimmäkseen vaikeakulkuista vuorta”. Vain kuusi vuotta, sanon Charlottelle. Onko arkkitehtia, joka kieltäytyisi kokonaisen kaupungin rakentamisesta, vaikka se nousisikin näin pimeään, kylmään ja syrjäiseen paikkaan? Helsingistä ei koskaan tullut oikeaa kotia, mutta siitä tuli elämäntyö, jonka inhimillistä hintaa Engel puntaroi hiljaisissa mietteissään kuolemaansa saakka. Akvarelleja Engelin kaupungista on hänen fiktiivinen ”yöpäiväkirjansa” vuosilta 1816-1840. Jukka Viikilä kirjoittaa kirkasta, runollista proosaa ja herättää eloon ajan, jolloin arkkitehdin näky kasvoi pienen pohjoisen maan pääkaupungiksi.

akvarelleja_engelin_kaupungista180 loistava_ystavani180

 

Elena Ferrante:
Loistava ystäväni

 

Kirja on elävää ja vangitsevaa kuvausta Napolin laitamilta, jossa nuorten elämä on täynnä draamaa. Kolea Helsinki haihtuu lukiessa välittömästi mielestä kun aurinko on kuuma ja tuliset temperamentit kuohahtavat. Kirjan keskiössä on Elenan ja Lilan ystävyys sekä kasvu tytöistä naisiksi. Omaelämäkerralliseksi tulkittu tarina on kiehtova ja kerronta niin vetävää, että kirjaa lukee ahmien…vaikka ei haluaisikaan sen koskaan päättyvän. Kaikki Knausgårdin ystävät tulevat rakastamaan myös Ferrantea!

– Johanna Kampin myymälästä

Lila on jo pikkutyttönä peloton, uhmakas ja huippuälykäs, Elena taas epävarma tarkkailija. Mutta yhdessä tytöissä on voimaa selvitä miesten hallitsemassa yhteisössä, jossa naiset taistelevat tilastaan ja jossa väkivalta on jokapäiväistä. Tyttöjen keskinäinen kilpailu ja kateus potkii heitä eteenpäin, mutta luja yhteenkuuluvuus ei horju koskaan. Ystävysten kautta Ferrante kuvaa koko sodanjälkeistä Italiaa ja yhteiskunnan rajua muutosta, mutta erityisesti ihmispsyyken ristiriitaisuutta ja monimutkaisuutta.

Kommentoi

© 2014 Suomalainen Kirjakauppa

Scroll to top