Näkökulmia historiaan Reviewed by Momizat on . Anssi Männistö, Ville Kivimäki: Sodan särkemä arki Sanonta "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" tulee todeksi Männistön ja Kivimäen kirjassa siitä, miten sota Anssi Männistö, Ville Kivimäki: Sodan särkemä arki Sanonta "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" tulee todeksi Männistön ja Kivimäen kirjassa siitä, miten sota Rating: 0

Näkökulmia historiaan

sodanskk_suosittelija_Katja_180Anssi Männistö, Ville Kivimäki:
Sodan särkemä arki

Sanonta ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” tulee todeksi Männistön ja Kivimäen kirjassa siitä, miten sota koettiin kotirintamalla ja taisteluhaudoissa. SA-arkistojen kätköistä vapautuneet ja Männistön valitsemat sekä taustoittamat sota-ajan kuvat toimivat porttina meille, jotka emme sotaa ole kokeneet ja niille, jotka vielä sen muistavat. Kivimäen teksti kuvaa hienosti sitä, miksi arki muuttuu sodan keskellä ja mikä kaikki muuttuu arkiseksi. Sodan rumuudesta on tehty kaunis kirja, jossa kuvat ja teksti toimivat toisiaan tukien. Yksi vuoden mieleenpainuvimmista kirjoista.

-Katja, Joensuun myymälästä

 

Mitä vanhempamme ja isovanhempamme kokivat mutta eivät pukeneet sanoiksi. Tieto-Finlandia-voittajan ja sodanaikaisen kuvamateriaalin erikoistuntijan yhteinen kertomus ihmisistä sodassa niin etu- kuin kotirintamalla. Miltä sota näytti juoksuhaudasta katsottuna? Millaista oli elää jatkuvan sattumanvaraisen kuolemanvaaran alla? Miten sota näkyi kotirintaman arjessa, jossa enemmistö väestöstä eli peläten pommituksia ja rintamalla olevien läheistensä puolesta? Millaisia jälkiä usein kasvoton väkivalta, stressi ja menetykset jättivät mieleen, muistoihin ja koko kulttuuriin? Tieto-Finlandia-palkittu Ville Kivimäki pureutuu sodan arkeen, siihen miten sota koettiin. Esiin nousee ihmisen pyrkimys jatkaa omaa elämäänsä riippumatta ympäröivistä olosuhteista. Se on vahva voima, mutta aina sota kuitenkin jätti jälkensä ihmiseen. Ja joskus sota osoittautui vahvemmaksi. Anssi Männistön valitsema ja taustoittama runsas ja oivaltava kuvitus kertoo oman tarinansa sodan alla eläneiden ihmisten 70 vuoden takaisesta maailmasta, joka monissa kohdin on meille jo aivan tuntematon. Historiantutkija, FT Ville Kivimäki (s. 1976) on niin sanotun uuden sotahistorian merkittävimpiä edustajia Suomessa. Hänen kirjoittamansa teos Murtuneet mielet – Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 sai Tieto-Finlandia-palkinnon 2013. Yliopistonlehtori, YTT Anssi Männistö (s. 1966) opettaa ja tutkii kuvajournalismia Tampereen yliopistossa. Hän on ollut keskeisesti rakentamassa kuvajournalismin opetusta TaY:ssä ja on kouluttanut johtavia nuorenpolven kuvaajiamme ja nykyistä sotakuvaajasukupolveamme. Männistö tuntee yli 170 000 kuvaa käsittävän sodan ajan valokuvia sisältävän SA-kuva-arkiston perusteellisesti.

hulttio

Teemu Keskisarja:
Hulttio – Gustaf Mannerheimin painava nuoruus

Se on helppoa kun sen osaa! Keskisarja tarjoaa jälleen mielenkiintoista, tarkaan tutkittua ja kerta kaikkiaan viihdyttävää luettavaa, tällä kertaa suuresta suomalaisesta sankarista – Marsalkka Mannerheimista. Kirja valottaa ensi kertaa tarkasti Mannerheimin nuoruusvuosia, joiden perusteella edes suku ei suuria pojastaan toivonut. Eeppisen hahmon sisältä löytyy ihminen, ja aikuisiän suuret teot saavat erilaisen perspektiivin. Jälleen kerran Keskisarja on henkilökohtaisessa Top 3:ssa tämän vuoden kirjalistallani. Suosittelen!

-Katja, Joensuun myymälästä

 

Peliriippuvainen isä hukkaa sukupolvien rikkaudet ja karkaa rakastajattaren kanssa. Suurperheen äiti kuolee häpeään ja suruun. Orpo sisarussarja hajoaa maailmalle. Jo ennen murrosikää Gustaf Mannerheim menee tolaltaan. Hän oireilee koulukiusattuna ja -kiusaajana sekä huligaanina. Lyseo tyssää potkuihin 12-vuotiaana. Varattomuus pakottaa Gustafin vapaaoppilaaksi Haminan kadettikouluun. Lapsuudenkoti Louhisaaren kartanolinna vaihtuu henkisesti ja fyysisesti tunkkaiseen kasarmiin pikkukaupungin myyränkolossa. Toverit tuntuvat surkimuksilta, päällystö perhananmoisen sikamaiselta pahuksen roskajoukolta. Gustafin elämä lipeää vääjäämättä käsistä: rutikuivia oppitunteja, simputusta, kolttosta kolttosen perään, arestia, kodittoman koti-ikävää, holhoojien armoilla vippailua, kännejä, pettymyksiä ihastuksissa. Ja viimein häväistys, jota musertavampaa ei voi kuvitella aatelisnuorukaiselle 1880-luvun Suomessa. Mikä tällaisesta ongelmakimpusta voi tulla isona? Gustaf selvisi miseraabelista mielialastaan ilman psykiatreja ja psyykenlääkkeitä. Hän kapusi nöyryytyksen kuopasta maanpinnalle ja lopulta kansakunnan kaapin päälle. Kuinka Mannerheimista tuli Mannerheim? Ei ilmaiseksi. Nuoruus satutti ja haavoitti. Sen painoa ja sielun arpia hän kantoi vielä jumaloituna marsalkkana.

kuoleman

Patrik Berghäll:
Kuoleman porteilla – ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942

Osasto Hartikainen oli Ilmavoimien kaukopartioyksikkö ja on monelle sotahistoriasta kiinnostuneelle edelleen tuntematon. Vain kesän 1942 toiminut yksikkö teki viisi erittäin haastavaa kaukopartiomatkaa, joista pisin kesti kaksikymmentä päivää ilman muonatäydennyksiä. Kaukopartiotoiminnasta lukeneelle kirja tarjosi uutta tietoa. Mielenkiintoinen kirja perustuu Osasto Hartikaisen kirjalliseen aineistoon, joka on yllättäen säilynyt, toisin kuin Päämajan kaukopartioiden aineistot, jotka pääosin tuhottiin sodan jälkeen.

-Katja, Joensuun myymälästä

 

Ilmavoimien kaukopartioyksikkö Osasto Hartikainen on lähes tuntematon osa Suomen sotahistoriaa. Osasto toimi ainoastaan kesän 1942 ajan, ja se teki viisi kaukopartiomatkaa vihollisen linjojen taakse. Pisin matkoista venyi 56 vuorokauden mittaiseksi, ja sitä johti Mannerheim-ristin ritari Antti Vorho. Kuoleman porteilla kertoo Osasto Hartikaisen tarinan. Osaston partioretkillä oli mukana vain neljä sotilasta, ja retket olivat vaikeita. Sotahistorian pisimmällä kaukopartiomatkalla sotilaat elivät yli kaksikymmentä päivää ilman muonatäydennystä ja taivalsivat nälkää nähden lähes 250 kilometriä. Koska Osasto Hartikainen toimi ilmavoimien johdon alaisena, yksikön kirjallinen aineisto on säilynyt nykypäiviin, toisin kuin Päämajan kaukopartioiden aineisto. Kuoleman porteilla perustuu mm. tähän aineistoon, ja lisäksi kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuvamateriaalia.

 

tuho-taivaalta200Antero Raevuori:
Tuho taivaalta
Talvisodan pommitukset 1939-1940

Neuvostoliiton pommitukset talvisodan aikana koskettivat suoraan tai toisen käden kautta lähes jokaista suomalaista. Noin tuhat siviiliä kuoli ja pari tuhatta haavoittui pommitusten ylettyessä melkein kaikkiin Suomen kaupunkeihin. Raevuoren kirjassa väestösuojien tunnelma, sammutustöiden mahdottomuus kovilla pakkasilla ja arjen sinnikäs tavoittelu pommitusten välillä, saa äänen aikalaisten suilla ensimmäistä kertaa. Minua kosketti juuri siviilien kokema ja näkemä. Muistot, jotka eivät unohdu.  Suomen 100-vuotisjuhlien lähestyessä kirja muistuttaa siitä, mistä olemme selvinneet.

-Katja, Joensuun myymälästä

 

Talvisodan päivät ja yöt, jolloin suomalaisia piinasi Stalinin ilmaterrori. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat talvisodan aikana lähes kaikkia Suomen kaupunkeja ja useita kauppaloita. Noin tuhat siviiliä kuoli ja pari tuhatta haavoittui. Mitä tuolloin tapahtui? Tuho taivaalta on ensimmäinen vahvoihin faktoihin perustuva talvisodan pommituksia käsittelevä teos. Kirja liikkuu koskettavasti suomalaisten kodeissa ja pommisuojissa sekä avaa näkymiä neuvostokoneiden ohjaamoihin ja maailmanpolitiikan kabinetteihin.

Kommentoi

© 2014 Suomalainen Kirjakauppa

Scroll to top